Referenssit

BEMER-yhteyshenkilösi

LocatorFind local contact

Get all your questions answered by our local agents. Find agent.

Fysikaalinen BEMER-verisuoniterapia avuksi uupumuksen itsehoitoon

Burnout

Fysikaalinen BEMER-verisuoniterapia käyttää elektromagneettisesti välitettyjä signaaleja stimuloimaan pienimpien verisuonten pumppaavaa liikettä, ja tällä tavoin mahdollistaa mikroverisuonien normaalin verenkierron palautumisen. Kehon soluille on silloin parempi välttämättömien aineiden tarjonta, jolloin ne pystyvät suoriutumaan niiden moninaisista tehtävistä. Kokonaisvaltaisesti fysikaalinen BEMER-verisuoniterapia tukee kehon itsesäätelymekanismeja, uusiutumis- ja kuntoutumisprosesseja. Terapiaa voidaan käyttää perustana tukemaan elimistöä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • parantamaan hapen ja ravinteiden tarjontaa elimille ja kudoksille, tukemaan niiden uudistumista
  • vähentämään alttiutta tulehduksille
  • tukemaan immuunijärjestelmää
  • nostamaan fyysistä suorituskykyä
  • parantamaan henkistä suorituskykyä
  • tuottamaan reservejä fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn
  • vähentämään stressin haitallisia vaikutuksia
  • vähentämään työuupumusta

Edes fysikaalinen BEMER-verisuoniterapia ei pysty kuitenkaan estämään tai parantamaan työuupumusta. Mihin terapia vaikuttaa? Se tukee mikroverenkierron toimintaa ja sitä kautta auttaa elimistöä sen perustoiminnoissa, kuten palautuminen, unen laatu, kuntoutuminen ja fyysisen sekä henkisen suorituskyvyn vahvistaminen. Kehon omaa panosta ei kannata aliarvioida työuupumuksen itsehoidossa.

Lisätietoja

Tietoa liittyen työuupumukseen

Jatkuva taistelu suoriutua jokapäiväisistä tehtävistä? Tämä tie johtaa työuupumukseen.

BEMER International AG on saksalainen yritys ja OECD-tutkimuksen mukaan saksalaisten tulisi olla todella onnellisia, koska Saksassa ei ole mennyt koskaan niin hyvin kuin nyt. Monissa muissa maissa kärsitään ennätyksellisistä työttömyysluvuista. Yli 42 miljoonalla saksalaisella on ruokaa lautasellaan ja varallisuutta - enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työtä tekevien ihmisten lukumäärä on noussut verrattuna aikaisempiin vuosiin - tulot ovat kasvaneet myös. Samaan aikaan kun inflaatioon sidottu kotitalouksien reaalitulo on muualla pudonnut noin 2% vuosina 2007 - 2013, se kasvoi 4% samoina vuosina Saksassa. Asia mikä ei tule ilmi näistä tutkimuksista on ihmisten maksama korkea hinta vaurastumisestaan. Ajan puute, tiukat aikataulut, äärimmäiset suorituspaineet määrittävät monien työtä. Tämä paljastui tutkimuksesta "Stressiraportti Saksa 2012", jonka julkaisijana oli Saksan Työturvallisuus- ja Terveysministeriö (BAuA). Tätä tutkimusta varten haastateltiin hieman alle 18.000 työntekijää, koskien heidän fyysisistä haasteitaan, kuormitustaan sekä stressin vaikutuksista heidän jokapäiväiseen työelämäänsä. Joka toinen saksalainen kokee olevansa jatkuvan suorituspaineen alla ja heidän täytty suoritua liian monista tehtävistä samanaikaisesti. Yksi viidestä tuntee olevansa täysin ylikuormittunut. Näyttäisi siltä, että epäonnistumisen pelko, täydellisyyden tavoittelu ja jatkuva ylikuormitus on vakio tila monelle ihmiselle. Entä kun stressi alkaa hallita meidän elämäämme emmekä pysty enää pakenemaan noidankehästä, joka johtaa fyysiseen, psykkiseen ja henkiseen uupumukseen? Olet lähellä loppuunpalamista. Varsinkin läntisissä teollisuusvaltioissa työuupumuksesta on muodostumassa kovaa vauhtia kansantauti. Loppuunpalaminen, tunne ettei enää pysty kestämään jatkuvaa stressiä ja työpaineita. Näiden henkilöiden määrä kasvaa jatkuvasti myös Suomessa. Tämä ei koske ainoastaan työelämässä toimivia, vaan myös konflikteja henkilökohtaisen elämän puolella.

Mitä on työuupumus - burnout?

Burnout -termin määritteli ensimmäisenä amerikkalainen psykoterapeutti Herbert Freudenberger. Hän kuvaili 1970-luvulla omaa tilannettaan työskenneltyään pitkän aikaa jaksamisensa äärirajoilla. Hän tunsi itsensä loppuun palaneeksi - burned out, ylikuormittuneeksi ja täysin uupuneeksi. Uupumus on tila, jossa on sekä fyysisesti että emotionaalisesti loppuun palanut. Uupuneilla on oireina alhainen energiataso, unettomuus ja jatkuva väsymys. Tähän liittyy äärimmäinen ja jatkuva aikataulujen paine sekä suorituspaineet. Lisäksi kyvyttömyys rentoutua vapaa-aikana sekä usein tunne tehdyn työn riittämättömästä huomioimisesta. Kokonaisuutena tämä johtaa elämän laadun huonontumiseen ja elämän ilon vähentymiseen. Vaaralliseksi tämän tekee oireiden kehittyminen pikku hiljaa pitkän ajan kuluessa. Uupumus kehittyy usein huomaamatta. Se on hidas prosessi, joka sisältää erilaisia vaiheita.

Työuupumuksen vaiheet

Tieteessä on määritelty lukuisia luokkia ja kuvauksia uupumuksen etenemisen vaiheista. Esimerkiksi jo aiemmin mainittu amerikkalainen psykoterapeutti Herbert Freudenberger kuvaili uupumuksen etenemistä kaksitoistavaiheiseksi sykliksi. Joukko muita psykologeja, uupumuksen eksperttejä, terapeutteja ja lääketieteen spesialisteja ovat erimieltä syklien vaiheista. Luultavasti tämä johtuu siitä tosiasiasta, että eri vaiheet eivät erotu selkeästi toisistaan ja voivat jäädä joillakin huomaamatta. Esimerkiksi uupunut voi olla useammassa vaiheessa yhtäaikaa. Lisätään tähän vielä se tosiasia, että ICD (international classification of diseases) ei määrittele työuupumusta sairaudeksi, vaan lähinnä elämän hallinnan ongelmaksi. Usein ei ole myöskään mahdollista selkeästi erottaa uupumusta masennuksesta. Lopputuloksena seuraavia vaiheita voidaan pitää tyypillisinä, vaikkakaan ei yleistettävinä: 1. Burnout vaihe: Korvaamattomuuden tunne, ajan puutteen tunne, omien tarpeiden syrjään työntäminen, hyperaktiivisuus. Ensimmäiset merkit uupumuksesta ja väsymyksestä näkyvissä. 2. Burnout vaihe: Tunnustuksen saamisen puute, pettynyt olo, poissaolevuus, "by-the-book" virkamiesmäinen asenne, vaikutus myös vapaa-aikaan. 3. Burnout vaihe: Emotionaalinen vetäytyminen, mielialan muutokset, ärsyyntyvyys, syyllisyyden tunne, sisäisen tyhjyyden tunne, kiinnostuksen puute, nämä vaikuttavat myös vapaa-aikaan, heikentynyt sosiaalinen elämä, yksinäisyyden tunne. 4. Burnout vaihe: Ensimmäiset psykosomaattiset reaktiot, esimerkiksi häiriintynyt uni, lihasjännitykset, heikentyvä immuunijärjestelmä ja päänsäryt. Jatkuvat ruokailutottumusten muutokset ovat myös yleisiä, riski päihteiden liikakäytölle, lisääntynyt stimulanttien käyttö, kuten tupakka ja kahvi jne. 5. Burnout vaihe: Negatiivinen asenne elämään, suhteellisuudentajun puute, toivottomuus, turhautuminen, epätoivo, itsetuhoisia ajatuksia.

Miten hoitaa työuupumusta?

Valitettavasti työuupumukseen ei ole vakiohoitoa tai edes hoitoa, joka auttaisi potilasta toipumisen alkuun. Syy tähän tilanteeseen on se, että uupumuksen kulku koostuu aina henkilökohtaisista reaktioista työympäristön vaatimuksiin (ja mahdollisesti myös yksityiselämän vaatimuksiin). Potilaille kuitenkin tarjotaan laaja valikoima erilaisia terapioita kuten neuvontaa, konfliktin ratkaisutapoja, kognitiivistä käyttäytymisterapiaa, ajan hallinnan seminaareja jne. Pitkälle edenneissä tilanteissa tarvitaan kuitenkin lääketieteen erityisosaamista esimerkiksi hoitolaitoksessa. Mikäli uupumus ei ole vielä näin kokonaisvaltaista, on paljon asioita, joita voit itse tehdä saadaksesi tilanteen hallintaan ja voit ottaa vastuun omasta terveydestäsi. Esimerkkiksi odotukset ja vaatimukset itseltäsi. Epärealistiset odotukset on hyvä tunnistaa ja päästä niistä eroon. Ehkä tämä itsetutkistelu voi johtaa jopa työpaikan vaihtoon. Ellei tämä ole varteenotettava vaihtoehto, on hyvä kuitenkin varmistaa, että vapaa-aikaa jää riittävästi. Oli niin tai näin, tärkeintä on palauttaa terveellinen ja järjestelmällinen elämäntapa ja yrittää saada takaisin fyysinen ja psyykkinen tasapaino. Tämä ei ole helppoa, koska aiemmin mainitut psykosomaattiset oireet, esimerkiksi häiriintynyt uni, lihasjännitys, immuunijärjestelmän heikkeneminen ja päänsäryt vaikeuttavat tilannetta. Kuitenkin työuupumuksen hoito on myös mahdollista. Perusta hoidolle on aktivoida ja tukea kehon omia itseparannusjärjestelmiä. On tärkeää ottaa huomioon, että kehon oma immuunijärjestelmä on erittäin monimutkainen verkosto, joka pystyy 90 prosenttisesti puolustamaan meitä kaikkia tulehduksia ja muita terveyttämme uhkaavia hyökkäyksiä vastaan nerokkaalla omalla puolustusmekanismillaan. Osa tätä monimutkaista puolustusjärjestelmää ovat valkosolut, leukosyytit. Niitä on käytännöllisesti katsottuna kaikkialla kehossa ja niitä ohjaa informaatioproteiinit tai välittäjäaineet mikäli kehoon tulee tulehdus tai joku muu hyökkäys. Immuunijärjestelmä ei ole kuitenkaan haavoittumaton. Sairaudet ja tulehdukset heikentävät sitä, samoin kuin esimerkiksi alkoholi, lääkkeet, unihäiriöt, liiallinen stressi. Hyvä uni on kehon itseparannuksen ydin. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että yöllä elimistö jakaa veren eri tavalla kuin päivällä. Tästä on seurauksena, että immunologiset prosessit ovat paljon tärkeämpiä unen aikana kuin aikaisemmin oletettiin. Fysikaalinen verisuoniterapia BEMER on erittäin käyttökelpoinen ja lupaava terapia tukemaan kehon omaa kykyä korjata itse itseään.